ホーム ハムスター

< ストーリー Audi (2/2) >

写真 映画 リンク

Auto Saksasta

Mainitaan nyt sivuhuomautuksena että alla olevan tarinan auto ei ole enää minun omistuksessa, vaan myyty maasta muuttamisen vuoksi. Katsotaan jos takaisin Suomeen palatessani tuon taas auton, niin pitänee siitäkin kirjoittaa oma tarinansa.



Audin hankkiminen:


Auton hakeminen Saksasta on ollut jo jonkin aikaa mielessä, mutta viimeinen kimmoke tuli kun vanhasta Audi-veteraanistani hajosi bensapumppu. Ensimmäisenä etappina on Saksaan pääseminen. Netistä klikkailemalla sai selville että Oulu-München-Oulu -lentoliput maksavat n. 350 euroa naamalta. Menopaluu siksi, että pelkkä menolippu olisi kalliimpi, ja München siksi että velipoika asuu tuossa kaupungissa ja hänen asunnoltaan olisi helppo liikkua lähimaisemissa.

Kesälomamatka on myös ollut mielessä, ja mietin vaihtoehtoa ottaa Italian/Ranskan lomapaketti viikoksi ja paluulennon tilalta tulisin junalla tai lentokoneella Müncheniin. Lomapaketit Italian hiekkarannoille maksoivat n. 400-500 euroa henkilöltä, joten hinta olisi samaa luokkaa pelkkien lentolippujen kanssa ja sisältäisi myös viikon majoitukset rantahotellissa.

Soitin kuitenkin paikalliseen Area:n konttoriin kysyäkseni hintoja ja vaihtoehtoja, ja myyjätäti naputteli koneelta pelkkien lentolippujen hinnaksi 217,50 euroa. Niksi oli siinä että menolippu oli Oulu-Tukholma-München -reitti, ja paluulento oli Hampuri-Kööpenhamina-Helsinki, joka peruttaisiin saavuttuani Saksaan.

Kun matkapäivämäärä lähestyi, siirryin tutkimaan Mobile.de:n sivuja, josta löytyikin huomattavasti autoja, jopa ehkä liikaakin. Saksassa MAHAG on paikallinen virallinen VAG-merkkiliike, joiden mittarilukemiin on jopa luottamista. Mahagilla näytti olevan yksi varsin sopivannäköinen Passatti myynnissä Münchenin keskustan konttorissa. Lähtöä edeltävänä päivänä soitin kyseiselle konttorille ja tiedustelin auton vointia. Auto oli jo myyty. Mainittakoon pohjatietona että puhun kohtalaisesti saksaa, vaikkakin mieluiten olisin vaihtanut englanniksi. Kun kyseinen auto oli jo mennyt, tein uuden haun Mobile.de:n sivuille, ja tulostin paperille lupaavimmilta näyttävät autokandidaatit. Suosituimmat autokandidaatit olivat VW Passat tai Audi A6/A4. Mieluiten 1.8T -koneella, automaattilaatikolla ja automaatti-ilmastoinnilla. Bensa, sillä en aja paljoa enkä muutenkaan pidä dieselistä.

Seuraavana aamuna kello 10 aamulla Saksan aikaan seisoin Münchenin lentokentällä. Paikallinen lähijunaverkosto on varsin mainio, ja ostin päivälipun Bayerin junaverkostoon, jotta voisin liikkua minne haluaisin. Matkalaukut velipojan kämpälle ja puhelin käteen. Soitin tulostamieni autojen ilmoituksissa oleviin numeroihin, ja osassa puhuttiin englantia, osassa ei vastattu. Yhden yksityisen kanssa sovin auton näyttämisen työajan jälkeen, kauppojen kanssa saalis oli laihempi.

Landsbergerstrasse on pitkä katu keskustasta länteen, jonka varrella sijaitsee valtava määrä autokauppoja. Sinne siis. Yksi tulostamistani autopapereista mainosti olevansa myynnissä Landsbergerillä, ja lähempää katsottuna paikka oli Hondan merkkiliike. Myyjältä kysymään Passattia, ja sitähän pääsikin katsomaan. Auto oli erittäin naarmuinen, ja lisäksi siellätäällä oli pieniä lommoja, muutenkaan auto ei hurmannut. Lisäksi myyjä ei tinkinyt hinnasta senttiäkään joten jatkoimme Landsbergeriä länteen.

Kadun varrella oli varmaan tuhansia, ehkä jopa 10-20 tuhatta autoa myytävänä. Myyjät eivät kuitenkaan suurimmaksi osin ole alkuperäisiä saksalaisia, vaan Iran/Turkki/muumikä oli paremmin edustettuna. Hinnat olivat kyllä hyviä, mutta kuuleman mukaan ei kannata uskoa kaiken olevan kunnossa, vaan autoihin on saatettu hyvinkin tehdä pientä fixausta. Muutamassa kaupassa kyllä järki mieli loikkia karkuun. Z3 -98 12000 euroa. A8 4.2 quattro yms yms (-97 muistaakseni) 11000. S6 samaa luokkaa jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kuitenkin kun alunperin halusin karkuun korjauskustannuksia, niin A8/S6 ei kuullosta kovin halvalta autolta, jos tulee pientäkään vikaa tekniikkapuolelle.

Illalla pääsimme näkemään yksityisellä myynnissä olevaa A4:sta. 2.6 V6 ja kaikki mahdolliset lisävarusteet. Mukava peli mutta alla oli kitkat, tallista löytyi loppuunajetut kesärenkaat naarmutetuilla 17 tuuman aluilla. Hinta ei ollut paha mutta silti vähän mietitytti. Minä ehkä olisin ostanut mutta emäntä ei tykännyt keulan lommoista. Oikea lokasuoja oli kolaroitu kiveykseen (tms.), kuten oli myös aikaisemmin näkemässämme Passatissa, ja yhtälailla myös koko keula oli täynnä kiveniskeymistä tulleita paikattavia kohtia.

Takaisin velipojan kämpälle ja netti auki. Tutusta osoitteesta löytyi lähes samanlainen auto liikkeessä myynnissä, ja jopa vielä halvemmalla. Paikka oli Landshutissa, n. 100 km:n päässä. Seuraavana aamuna rautatieasemalle ja junalippu kädessä Landshutia kohti. Auto näytti kohtalaiselta, mutta samat jäljet keulassa, oikea lokasuoja sekä kiveniskeymät, taas. Koeajo tuntui kivalta eikä autossa sinällään ollut isompaa moitteen sanaa, joskaan ei taaskaan tullut sellaista "wau"-fiilistä. Liikkeessä myyjän kanssa neuvoteltiin hinnasta ja yksityiskohdista, ja myyjä sanoi että auto voidaan vielä rekisteröidä iltapäivällä, vaikka kello olikin jo yli yksi perjantaina. Pian liikkeeseen tuli toinen myyjä, joka puhui hyvää englantia ja hänen kanssaan kävimme pikaisesti läpi yksityiskohdat englanniksi. Hän oli sitä mieltä että rekisteröinti oli sille päivää kiinni ja asiaan pitäisi palata maanantaina. Kaupat oli jo siis lähes sovittu edellisen myyjän kanssa mutta hän oli siinä virheluulossa että rekisteröinti olisi onnistunut vielä kyseiselle päivällä. Sanoimme palaavamme asiaan ja takaisin junalla Müncheniin.

Mobile.de taas auki ja myyntiin oli ilmestynyt E270 -96 mersu (muistaakseni 270, saattoi olla 250 tai 320, joku kohtalainen bensakone kuitenkin) hintaan 9000 euroa, sekä A4 farkku -98 1.8-vapaastihengittävä 10000. Mersua en heti kysellyt mutta Audista soitin liikeeseen ja sanottiin että saa käydä katsomassa mutta liike aukeaa lauantaiaamuna kello 10. Lähijunalla pääsi kätevästi katsomaan ja auto näytti iltahämyssä todella hyvältä.

Aamulla yritin soittaa mersusta mutta kännykkä oli suljettuna, liekö auto myyty? (Auto oli tosiaankin myyty kuten selvisi myöhemmin, ja siksi kännykkä oli suljettuna.) Junalla Audia myyvään liikeeseen ja koeajolle. Paremmassa valossa paljastui keulan viat, oikea lokasuoja lommolla ja keula täynnä kiveniskeymää, yllättäen. Lisäksi koeajossa 1.8 tuntui valitettavan heikkotehoiselta, vaikka paperilla siinä pitäisi olla suunnilleen yhtä paljon tehoa kuin nykyisessä museolaivassani. Auto oli kuitenkin ikäisekseen kohtalaisen halpa, mutta silti edelleen mietitytti.

Taas Mobile.de. N. 80 kilometrin päässä oli lähekkäin (alle 20 km toisistaan) kaksi A6:sta. Soitin niihin, toisessa ei vastattu, toinen kertoi vaikka mitä. Autossa oli todellä hyvä varustelutaso, ja muutenkin vaikutti hyvältä. Kauppa oli keskellä ei-mitään, joten pyysin velipojan Audia lainaksi, sillä hänellä on kartallinen Navigaattori keskikonsolissa. Osoite navigaattoriin ja baanalle niin ei-mitäänkin löytyi nopeasti.

Liike löytyi pienestä maaseutukylästä, maatilan pihan nurmikentältä. Soitto myyjälle ja hänen vaimo saapui paikalle hienolla Audilla. Hetkellinen epäusko iski sillä ei tuo voinut olla sen hintainen auto jota olimme ajatelleet, hän oli tuonut näytille väärän auton. Pikaisella kyselyllä kuitenkin vaikutti että auto oli oikea. Ensimmäistä kertaa tuli sellainen "wau"-tunne, ja lisävarusteisiin ja pelteihin tutustuminen alkoi. Ei keulavikaa, ei lokasuojalommoa. Automaattilaatikko, automaatti-ilmastointi, 16" alut, Dunlop Sport 9000 205/55/16 uudehkot, Audi Delta radio Audi 6 CD:n vaihtaja. Bose:n 10-kaiutinjärjestelmä. Etukyynärtuki. Kattoluukku. Hälytin. Webasto omalla akullaan. Ilmeisesti sekä Webasto että ilmastointi toimii ajastimella. Myöhemmin huomattiin myös ilmastoitu hansikaslokero. Koeajossa auto tuntui kivalta ja ilmeisesti myös myyjä huomasi iloiset ilmeet kun ei tinkinyt hinnasta, mutta mitäpä sitä hyvästä tinkimään, auto oli löytynyt ja ei siitä kannata luopua muutaman satasen tinkimättömyyden takia. Lauantaina ei voinut rekisteröidä autoa, joten kaupat sovittiin tehtäväksi virallisesti maanantaiaamuna. Lauantaina kirjoitettiin alustava kauppakirja, vaikkakaan rahaa ei vielä siirretty.

Veljen Audille annettiin osoitteeksi München ja ajettiin takaisin. Maanantaiaamuna hypättiin sopimuksen mukaisesti München -> Ingolstadt -junaan ja saavuimme Ingolstadtin rautatieasemalle yhdeksäksi, josta myyjän rouva tuli meidät hakemaan. Huomasimme kuitenkin papereista että auton katsastus oli mennyt vanhaksi, ja kyselimme että eikös se pitäisi tehdä ennenkuin saa rekisteröityä auton. Rouva soitteli jonnekin ja puhui saksaa puhelimeen, ja totesi meille että pitää käydä pikaisesti TÜV:lla katsastuksessa. Auto pomppasikin jarruletkusta ja katsastussetä sanoi että se pitää vaihtaa ennen rekisteröintiä. Rouva kuitenkin asioi kassalla ja ilmeisesti sai sovittua että letku vaihdetaan vasta rekisteröinnin jälkeen, sillä kello alkoi olla jo kohtalaisen paljon ja rekisteröintitoimisto menisi taas kiinni puolenpäivän kieppeillä.

Sitten haettiin toisen TÜV:n konttorilta doppelkarte, eli vakuutus. Sieltä sitten kurvattiin rekisteröintitoimistolle jossa Saksalainen byrokratia pääsi oikeuksiinsa. Onneksi myyjärouva oli mukana, sillä ummikolla olisi mennyt viikko selvitellessä millä kaikilla luukuilla piti käydä ja mitä tekemässä. N. 20-30 minuuttia myöhemmin autossa oli uudet punareunaiset tullikilvet (zollkentzeichnen (tjsp.)) ja sitten ajettiin takaisin kaupalle. Myyjä oli autokorjaaja joten hän nosti autoa ilmaan ja vaihtoi eteen molemmat jarruletkut, samalla kun kirjoitimme rouvan kanssa kauppakirjat loppuun ja vaihdoimme rahaa. Paikallista faksia lainaamalla lähetimme Suomeen kopiot papereista vakuutusyhtiöön jotta kasko (ja myös suomalainen liikennevakuutus) tulisi voimaan välittömästi. Sitten kaikki Saksassa tuli hoidettua ja pääsimme matkaan omalla autolla.

Tässä vaiheessa lomamatkaosuus astui kuvaan, ja kurvasimme autolla Münchenin kautta Garmisch-Partenkirchenin kautta Insbrückiin, sieltä Garda-järvelle pariksi päivää, sitten Zell-am-See:lle Itävaltaan ja takaisin Müncheniin. Matka jatkui vielä entisen Itä-Saksan kautta Rostockiin missä Finnjet odotteli sunnuntai-iltana.

Finnjet oli perillä Helsingissä yhdeksältä aamulla. Laivasta ulostulevat joutuivat näyttämään passeja tolpalla, ja tämä olikin yllättävän hidas vaihe. N. tunnin päästä päästiin jonosta itse tulliin, jossa piti kirjoittaa pari pientä paperia ja pian olikin kädessä tarrakilvet. Aikaa tullissa meni ehkä 10-15 minuuttia. Saksasta ei saa tuon ikäiseen Audiin vaatimuksenmukaisuustodistusta, vaan se piti tilata Audin Suomen maahantuojalta. Onneksi maahantuoja toimi ripeästi jotta sain todistuksen ajoissa katsastusta varten.

Ylihuomiseksi on varattu katsastusaika paikallisessa konttorissa ja sen jälkeen on tarkoitus mennä tulliin tekemään verolaput. Saas nähdä miten sitten käy.



Kuvia autosta löytyy täältä.



Fiiliksiä 7 kuukauden ajamisen jälkeen löytyy täältä.



Minun vinkkejä autonhakijalle:

Mobile.de on ystäväsi, mutta jos haluat hyvät tarjoukset niin pitää olla nopea. Mielellään paikanpäällä olisi oltava internet-yhteys. Yksi kätevä tapa on hankkia/lainata Nokian Communicator ja surffata sillä ollessaan kaupungilla liikkeessä. Uusia autoja tulee lisää kokoajan.

Valitettavasti näytti että saksan puhuminen oli kovinkin yleistä, vain yhden myyjän kanssa puhuin englantia.

Sähköpostikyselyihin ei vastata. Siispä puhelin käteen ja rohkeasti soittamaan. Jos et osaa saksaa, opettele kohteliaat tervehdysfraasit saksaksi sekä sanomaan "Osaatko puhua englantia" saksaksi. Vaikka kieli ei toimisikaan, palvelu paranee.

Myyjät ovat hintatietoisia. Jos hinta on selkeästi normaalihintaa halvempi, jotain on fiksattu, usein kilometrit. Myös huoltokirja voidaan fiksata. Jos haluat ruuvaamattoman auton, mene Mahagille, ja maksa hiukan lisää varmuudesta.

Pyydä myyjää tulemaan mukaan rekisteröintiin, jos ei muuten niin rahalla. Suomalainen ei selviä rekisteröinnistä ellei ole jo aikaisemmin käynyt sitä läpi, mielellään muutamia kertoja.




Päällisin puolin sanoisin että jälkikäteen jäi positiivinen mieli hakureissusta. Muutaman kerran meinasi paikanpäällä alkaa ahistamaan valinnan vaikeus, sekä välillä meni pää pyörälle huippumallien keskellä. Nykyinen valinta vaikuttaa varsin hyvältä ja toivottavasti autolla tulee mukavia kilometrejä useiksi vuosiksi.

Kyselyä tai kommentoitavaa voi esittää osoitteeseen tero.koti@patana.fi

-Tero